Jos tietokone on kytketty paikallisverkkoon, se voidaan ehkä käynnistää verkosta toisella koneella olevista tiedostoista TFTP:tä käyttäen. Jos asennusjärjestelmä käynnistetään toiselta koneelta, on käynnistystiedostot tallennettava toisella koneella tiettyihin paikkoihin, ja sen asetukset tehtävä siten, että asennettavan koneen käynnistämistä tuetaan.
On asennettava TFTP-palvelin, ja useille koneille tarvitaan DHCP-palvelin tai BOOTP-palvelin.
BOOTP on IP-protokolla, joka kertoo tietokoneelle sen IP-osoitteen ja verkosta löytyvän käynnistysotoksen sijainnin. DHCP (Dynamic Host Configuration Protocol) on joustavampi alaspäin yhteensopiva BOOTP:n laajennus. Joissakin järjestelmissä verkkoasetukset voidaan tehdä vain DHCP:llä.
Trivial File Transfer Protocol (TFTP) siirtää käynnistyslevyn otoksen asiakaskoneelle. Periaatteessa voidaan käyttää mitä tahansa nämä protokollat toteuttavaa palvelinta millä tahansa laitealustalla. Tämän luvun esimerkeissä näytetään käyttöjärjestelmissä SunOS 4.x, SunOS 5.x (eli Solaris) ja GNU/Linux käytettävät komennot.
GNU/Linuxille on saatavilla kaksi BOOTP-palvelinta. Ensimmäinen on CMU bootpd. Toinen on itse asiassa DHCP-palvelin: ISC dhcpd. Debian GNU/Linuxissa ne sisältyvät paketteihin bootp
ja dhcp3-server
.
Käytettäessä CMU bootpd:tä, on ensin poistettava kommenttimerkki asiaankuuluvalta riviltä (tai lisättävä rivi) tiedostossa /etc/inetd.conf
. Debian GNU/Linuxissa tämä voidaan tehdä komennoilla update-inetd --enable bootps
ja sitten /etc/init.d/inetd reload
. Siltä varalta ettei käytettävässä BOOTP-palvelimessa ole Debiania, rivin pitäisi näyttää tällaiselta:
bootps dgram udp wait root /usr/sbin/bootpd bootpd -i -t 120
Nyt on tehtävä tiedosto /etc/bootptab
. Tiedostossa on sama tuttu ja kryptinen muoto kuin vanhassa kunnon BSD:n tiedostoissa printcap
, termcap
, ja disktab
. Katso tiedoston bootptab
man-sivulta lisätietoja. CMU bootpd:tä varten on tiedettävä asiakaskoneen Ethernetosoite (MAC). Tässä on esimerkki tiedostosta /etc/bootptab
:
client:\ hd=/tftpboot:\ bf=tftpboot.img:\ ip=192.168.1.90:\ sm=255.255.255.0:\ sa=192.168.1.1:\ ha=0123456789AB:
On muutettava ainakin riviä ”ha”, joka määrittää asiakaskoneen MAC-osoitteen. Rivi ”bf” määrittää tiedoston, joka asiakaskoneen on noudettava TFTP:llä; katso tarkempaa tietoa kohdasta Kohta 4.3.4, ”Siirretään TFTP-otokset paikalleen”.
Tähän verrattuna BOOTP:n asetusten tekeminen ISC dhcpd:llä on todella helppoa, koska se käsittelee BOOTP-asiakkaat DHCP-asiakkaiden erikoistapauksena. Joissakin suoritinperheissä on käytettävä monimutkaisia asetuksia asiakkaiden käynnistämiseen BOOTP:llä. Jos koneesi on joku niistä, lue Kohta 4.3.2, ”DHCP-palvelimen asetukset”. Siinä tapauksessa luultavasti riittää direktiivin allow bootp
lisääminen asiakaskoneen aliverkon asetusten lohkoon ja dhcpd:n käynnistäminen uudelleen komennolla /etc/init.d/dhcpd3-server restart
.
Eräs vapaa DHCP-palvelinohjelmisto on ISC dhcpd. Debian GNU/Linuxille suositellaan pakettia dhcp3-server
. Tässä on esimerkki sen asetustiedostosta (katso /etc/dhcp3/dhcpd.conf
):
option domain-name "example.com"; option domain-name-servers ns1.example.com; option subnet-mask 255.255.255.0; default-lease-time 600; max-lease-time 7200; server-name "servername"; subnet 192.168.1.0 netmask 255.255.255.0 { range 192.168.1.200 192.168.1.253; option routers 192.168.1.1; } host clientname { filename "/tftpboot/tftpboot.img"; server-name "servername"; next-server servername; hardware ethernet 01:23:45:67:89:AB; fixed-address 192.168.1.90; }
Tässä esimerkissa on yksi palvelin, servername
, joka tekee kaikki DHCP-palvelimen, TFTP-palvelimen ja verkon yhdyskäytävän työt. Asetuksen domain-name arvoa joudut lähes varmasti muuttamaan, samoin kuin palvelimen nimen ja asiakaskoneen MAC-osoitteen. Asetuksen filename
on oltava TFTP:llä noudettavan tiedoston nimi.
Kun dhcpd:n asetustiedosto on muokattu, käynnistetään se uudestaan komennolla /etc/init.d/dhcpd3-server restart
.
Jotta TFTP-palvelin saataisiin toimintakuntoon, on ensin varmistettava tftpd:n olevan käytettävissä. Tavallisesti se otetaan käyttöön kirjoittamalla tämän tapaista tiedostoon /etc/inetd.conf
:
tftp dgram udp wait nobody /usr/sbin/tcpd in.tftpd /tftpboot
Debianin paketit tekevät tämän asetuksen yleensä oikein kun ne asennetaan.
Perinteisesti TFTP-palvelimet ovat jakaneet hakemiston /tftpboot
tiedostoja. Debian GNU/Linuxin paketit voivat kuitenkin käyttää muita hakemistoja, jotta ne noudattaisivat Filesystem Hierarchy Standard-määrittelyä. Esimerkiksi tftpd-hpa
käyttää oletusarvona hakemistoa /var/lib/tftpboot
. Saatat joutua säätämään tämän luvun asetusesimerkkejä vastaavasti.
Lue tiedosto /etc/inetd.conf
ja muista in.tftpd:n parametrina oleva hakemisto[3]; sitä tarvitaan tuonnempana. Jos tiedostoa /etc/inetd.conf
on jouduttu muuttamaan, on käynnissä olevalle inetd-prosessille huomautettava muutoksesta. Debian-koneella komennetaan /etc/init.d/inetd reload
; muilla koneilla etsitään prosessin inetd numero ja komennetaan kill -HUP
. inetd-pid
Seuraavaksi on tarvittava TFTP-käynnistysotos (kohdasta Kohta 4.2.1, ”Mistä asennusotokset löytyvät?”) tallennettava tftpd:n käynnistysotosten hakemistoon. Tuosta tiedostosta on ehkä tehtävä linkki tiedostoon jota tftpd käyttää tietyn asiakkaan käynnistämiseen. Harmittavasti tiedoston nimen määrää TFTP-asiakas, eikä nimeämiskäytännölle ole kunnollisia standardeja.
DECstationeille on TFTP-otoksia jokaiselle suoritinarkkitehtuurille. Otoksessa on sekä ydin että asennin yhdessä tiedostossa. Nimeämiskäytäntö on
. Kopioi haluttu tftp-otostiedosto tiedostoksi suoritinarkkitehtuuri
/netboot-boot.img/tftpboot/tftpboot.img
jos käytät yllä olleita esimerkkejä BOOTP/DHCP-asetukista.
DECstationin laiteohjelmisto käynnistyy TFTP:llä komennolla boot
, missä #
/tftp#
on sen TurboChannel-laitteen numero josta käynnistetään. Useimmilla DECstationeila numero on ”3”. Mikäli BOOTP/DHCP-palvelin ei välitä tiedoston nimeä tai on välitettävä lisäparametreja, voidaan ne haluttaessa lisätä seuraavaan tapaan:
boot #/tftp/tiedoston_nimi param1=arvo1 param2=arvo2 ...
Useissa DECstationeitten laiteohjelmiston versiossa on verkosta käynnistämiseen liittyvä vika: nouto alkaa, mutta pysähtyy jonkin ajan kuluttua virheeseen a.out err
. Syitä tähän voi olla useita:
Laiteohjelmisto ei vastaa ARP-pyyntöihin TFTP-siiron aikana. Tämä johtaa ARP-aikakatkaisuun ja siirto pysähtyy. Ratkaisuna on lisätä DECstation Ethernet-kortin MAC-osoite TFTP-palvelimen ARP-tauluun. Tämä tehdään pääkäyttäjänä komennolla arp -s
TFTP-palvelimella. DECstationin MAC-osoite nähdään komennolla cnfg DECstationin laiteohjelmiston kehotteessa. IP-address
MAC-address
Laiteohjelmisto rajoittaa TFTP:llä käynnistettävien tiedostojen koon.
On olemassa myös laiteohjelmiston versioita jotka eivät osaa lainkaan käynnistää TFTP:llä. Katsaus erilaisiin laiteohjelmiston versioihin löytyy NetBSD:n seittisivustolta: http://www.netbsd.org/Ports/pmax/board-list.html#proms.
[3] Valitsin -l
käynnistää joissakin in.tftpd:n versioissa kaikkien pyyntöjen lokkaamisen järjestelmän lokeihin; tästä on hyötyä käynnistyksen vianjäljityksessä.